Kari Kärkkäinen: Katse itään
Vierailin viime viikolla Moskovassa Suomen ja Venäjän diplomaattisuhteiden 90-vuotisjuhlan merkeissä. Keskustelimme duuman varapuhemiehen kanssa mm. maidemme välisestä matkailusta, kauppayhteistyöstä ja kahdenvälisten suhteiden syventämisestä.
Venäläiset kokevat kiinalaiset haastajina omalle kasvulleen. He haastavat ahkeruudellaan niin Venäjän kuin EU:nkin. Kilpailu kiristyy ja pinta-alaltaan maailman suurimman maan on valittava puolensa.
Venäjän väestö on vain 143 miljoonaa, kun kiinalaisia on 1,3 miljardia ja eurooppalaisia 470 miljoonaa. EU ja Venäjä tarvitsevat toisiaan enemmän kuin koskaan ennen.
Venäläiset korostivat yli muiden EU:n ja Venäjän välistä vapaakauppaa sekä viisumivapautta.
Vielä 2003 Venäjälle myönnettiin enemmän viisumeita kuin sieltä Suomeen. Nyt, kun osat ovat vaihtuneet todennäköisesti pysyvästi, haluaa Venäjä poistaa viisumipakon.
Uusi nopea junavuoro Pietarin ja Helsingin välillä korostaa maidemme kahdenvälisten suhteiden merkitystä. Nykyinen 2,5 miljoonan venäläisviisumin raja saattaa junayhteyden myötä jopa kaksinkertaistua.
Venäläiset panostavat vapaa-aikaansa rahaa ja aikaa. Suomi on kakkosena venäläisten matkailusuosiossa. Kullan vie Turkki ja pronssi menee Egyptiin.
Itä-Suomen tulevaisuuden yksi kulmakivi lepää matkailussa. Meidän on luotava yhdessä Lapin kaltainen imago. Matkailumarkkinointimme on edelleen liian pirstaleinen. Pienet markkinointiresurssit menettävät tehonsa nurkkakuntaisuuteen.
Olemmeko Puijo, Tahko, Saimaa vai ehkä kaikkea tätä? Matkailumiljardeista kannattaa ottaa mahdollisimman suuri siivu Savoon.
Puhdas luonto ja vesistö sekä turvallisuus ovat avaimia, joilla voimme lähteä haastamaan Turkin ykkössijaa venäläisturistien sydämissä. Puolellamme on ilmastomuutos, joka tekee Välimeri-matkailusta liian kuumaa.
Tulevissa hallitusneuvotteluissa on Suomen huomioitava tämä elinkeinoelämäämme vilkastuttava matkailijavirta. Venäjän opetuksen tulee olla vaihtoehtona ruotsille ainakin Itä-Suomessa.
Iloitsen pääministerimme aloitteellisuudesta venäjän opetuksen aloittamisesta Itä-Suomessa. Samaa rohkeutta olisin toivonut ex-siilinjärveläiseltä valtiovarainministeriltä ja keskisuomalaiselta opetusministeriltä.
Suomi tarvitsee enemmän Venäjää kuin Venäjä Suomea. Siksi meidän ei kannata Nato-intoilulla hidastaa maidemme elinkeinoelämälle tärkeitä suhteita.
Kirjoittaja on kristillisten kansanedustaja Varkaudesta.